Vietettiin viimiset kuus päivää yhdellä viinitarhalla Blenheimin kupeessa wwooffaamassa. Viinitarha siis sikäli, että kasvattavat rypäleita, jotka sitten myyvät eteenpäin eli eivät siis itse tuota viiniä. Ja wwooffaushan siis tarkoitti sitä, että tehtiin päivässä töitä noin 4,5h majoitus- ja ruokapalkalla.
Ekana päivänä aloitettiin kuitenkin pieneltä vihannestarhalta. Valtteri sai ilokseen käännellä kompostia ihan urakalla ja mä aloitin etupihan viidakon kitkemisen. Päästiin myös istuttamaan uusia salaatteja, punajuuria, pinaattia jne.
Toisena päivänä päästiin sitten rypäleiden sekaan. Ja kuinkas ollakaan vettä tuli lähes taukoamatta taivaan täydeltä ja ihan mukava myrskytuuli vielä siihen päälle. Core tex asujen vedenpitävyys tuli kyllä todellakin testattua. Mun kengät vuosituhannen alusta oli kyllä jo sen verran kärsineet vuosien varrella ja Tongarirossa, että alkoivat aika nopeasti vuotaa kuin seula… Meidän hommana oli siis siirtää (ja repiä) viiniköynnösten tukivaijereita yhtä pykälää ylöspäin tukemaan köynnösten kasvua.
Seuraavat kaks päivää oli onneks sitten sään suhteen jo parempia. Työ sen sijaan kävi raskaammaksi - yksitellen käytiin jokainen köynnös läpi ja revittiin ja hierottiin pois uudet alut rungosta varsinaisten rypäleoksien kasvua hidastamasta. Eikä niitä köynnöksiä ollut kun se 5873 omistajan muistin mukaan… Kyllä joutu polvet koville kyykkiessä ja reidet sai kunnon treeniä!
Viimiset pari päivää otettiin sitten onneksi vähän kevyemmin. Tai ainakin mä kun flunssa pisti päälle kurkkukivun merkeissä taas vaihteeksi. Ohjelmassa oli siis lisää kitkemistä, kasvien istutusta ja kastelua, mullan ja lampaan paskan levitystä jne.
Alla kuva Nicholsoneista, joiden luona siis tuo aika asuttiin. Ne oli kyllä onneksi tosi mukavia ihmisiä. Nähtiin aika läheltä niiden arkea ja saatiin myös vähän parempi kuva Kiwien elämästä kun muuten pelkästään reppureissaajana olisi ehkä saatu. Viimisenä iltana kokattiin meille kaikille illallista, kun oli toivottu jotain perinteistä suomalaista. Päätettiin tehdä karjalanpaistia ja jälkkäriks marjarahkaa. Pieni riski otettiin kun ei oltu koskaan ennen karjalanpaistia tehty, mutta hyvää siitä tuli. Kiitos Tume vinkeistä!
Pääsin myös maistelemaan ekaa kertaa elämässäni ostereita, kun yhdellä niiden tutulla oli osterifarmi. Mereltä maistuivat kovasti. En vielä ihan ymmärrä, miksi joku on valmis maksamaan niistä maltaita. Valtteri joutui jättämään tän makukokeilun kokonaan väliin kun ei saa mitään äyriäisiä tai simpukoita pysymään mahassaan. Iltapäivät saatiin käyttää niin kun parhaaksi nähtiin. Lainattiin perheen pyöriä ja sotkettiin läheisten viinitilojen kellareihin viinejä maistelemaan kun kerran kuuluisalla Marlboroughin viinialueella oltiin. Ne pirulaiset meni tosin kiinni jo neljältä tai viimestään viideltä, joten ihan hirveän moneen ei ehditty. Tänään käytiin sitten vielä parissa paikassa ja vihdoin oli aikaa myös juustolautaselle. Erittäin hyvää oli, nam nam! Kiitosta vaan romanisteille sponssauksesta :)
Ekana päivänä aloitettiin kuitenkin pieneltä vihannestarhalta. Valtteri sai ilokseen käännellä kompostia ihan urakalla ja mä aloitin etupihan viidakon kitkemisen. Päästiin myös istuttamaan uusia salaatteja, punajuuria, pinaattia jne.
Toisena päivänä päästiin sitten rypäleiden sekaan. Ja kuinkas ollakaan vettä tuli lähes taukoamatta taivaan täydeltä ja ihan mukava myrskytuuli vielä siihen päälle. Core tex asujen vedenpitävyys tuli kyllä todellakin testattua. Mun kengät vuosituhannen alusta oli kyllä jo sen verran kärsineet vuosien varrella ja Tongarirossa, että alkoivat aika nopeasti vuotaa kuin seula… Meidän hommana oli siis siirtää (ja repiä) viiniköynnösten tukivaijereita yhtä pykälää ylöspäin tukemaan köynnösten kasvua.
Seuraavat kaks päivää oli onneks sitten sään suhteen jo parempia. Työ sen sijaan kävi raskaammaksi - yksitellen käytiin jokainen köynnös läpi ja revittiin ja hierottiin pois uudet alut rungosta varsinaisten rypäleoksien kasvua hidastamasta. Eikä niitä köynnöksiä ollut kun se 5873 omistajan muistin mukaan… Kyllä joutu polvet koville kyykkiessä ja reidet sai kunnon treeniä!
Viimiset pari päivää otettiin sitten onneksi vähän kevyemmin. Tai ainakin mä kun flunssa pisti päälle kurkkukivun merkeissä taas vaihteeksi. Ohjelmassa oli siis lisää kitkemistä, kasvien istutusta ja kastelua, mullan ja lampaan paskan levitystä jne.
Alla kuva Nicholsoneista, joiden luona siis tuo aika asuttiin. Ne oli kyllä onneksi tosi mukavia ihmisiä. Nähtiin aika läheltä niiden arkea ja saatiin myös vähän parempi kuva Kiwien elämästä kun muuten pelkästään reppureissaajana olisi ehkä saatu. Viimisenä iltana kokattiin meille kaikille illallista, kun oli toivottu jotain perinteistä suomalaista. Päätettiin tehdä karjalanpaistia ja jälkkäriks marjarahkaa. Pieni riski otettiin kun ei oltu koskaan ennen karjalanpaistia tehty, mutta hyvää siitä tuli. Kiitos Tume vinkeistä!
Pääsin myös maistelemaan ekaa kertaa elämässäni ostereita, kun yhdellä niiden tutulla oli osterifarmi. Mereltä maistuivat kovasti. En vielä ihan ymmärrä, miksi joku on valmis maksamaan niistä maltaita. Valtteri joutui jättämään tän makukokeilun kokonaan väliin kun ei saa mitään äyriäisiä tai simpukoita pysymään mahassaan. Iltapäivät saatiin käyttää niin kun parhaaksi nähtiin. Lainattiin perheen pyöriä ja sotkettiin läheisten viinitilojen kellareihin viinejä maistelemaan kun kerran kuuluisalla Marlboroughin viinialueella oltiin. Ne pirulaiset meni tosin kiinni jo neljältä tai viimestään viideltä, joten ihan hirveän moneen ei ehditty. Tänään käytiin sitten vielä parissa paikassa ja vihdoin oli aikaa myös juustolautaselle. Erittäin hyvää oli, nam nam! Kiitosta vaan romanisteille sponssauksesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti